Jimin, Ainon ja Veetin lukuvinkit: rotuerottelua, sisaruussuhteita ja antiikin filosofiaa

Jimi, Aino ja Veeti kirjoittavat, miten he päätyivät lukemaan Harper Leen kulttiromaania “Kuin surmaisi satakielen”, Aino Kiven psykologista romaania  “Maailman kaunein tyttö” sekä kaukaisen antiikin filosofin Platonin teoksia.

“Kannan laukussani aina yhtä teosta”

Lukeminen on minulle mukavaa ajanvietettä, josta nautin kovasti. Luen nyt lukion ohella aika vähän, mutta kannan laukussani aina yhtä teosta. Parhaiten saan luettua busseissa, koska olen tehnyt siitä rutiinin. Minulle kirjallisuus on tullut tärkeäksi yläasteella, jolloin innostuin lukemisesta. Minuun vetosi siihen aikaan Salla Simukan Lumikki-trilogia ja Nälkäpelit. Ihastuin suuresti yhdestä tietystä kirjasta “Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille”, joka minun piti lukea parilta istumalta. Luulen, että kirjan erikoisuus ja suuret juonenkäänteet vetosivat minuun tuohon aikaan kovasti. Rakastan lukea kirjoja, mutta harvoin löydän teoksia, joista oikeasti olen vaikuttunut.

Yksi lempiteoksistani on Harper Leen kulttiromaani Kuin surmaisi satakielen (1960). Sen tarina kerrotaan nuoren tytön Scoutin näkökulmasta. Hänen isänsä Atticus on asianajaja, joka romaanin tapahtumien aikaan 1930-luvulla alkaa puolustamaan tummaihoista Tom Robinsonia, joka on syytettynä valkoihoisen naisen raiskauksesta. 

Kuin surmaisi satakielen on historiallinen teos, mutta samalla hyvin ajankohtainen. Edelleen Amerikassa tummaihoisiin kohdistuu jatkuvasti poliisiväkivaltaa, mikä korostaa sitä, kuinka rasismia ei ole vieläkään voitettu. Viehättävää kirjassa on se, kuinka se kerrotaan viattoman lapsen näkökulmasta samalla kun käsitellään ja pohditaan suuria moraalisia kysymyksiä. Romaanin teemoja ovat juuri rasismi ja rotuerottelu. Teoksen sanavalinnat ovat vanhahtavia, mutta teksti on sujuvaa ja laadukasta.

Jimi Heikkinen

“Maailman kaunein tyttö kuvaa myös tiivistä sisaruutta, jota en ole itse kokenut”

Yksi kaikista koskettavimmista lukukokemuksistani on Aino Kiven psykologinen romaani Maailman kaunein tyttö. Luin sen ensimmäisten lukiopäivieni aikana, ja se on yksi harvoista kirjoista, joita lukiessani olen hidastanut lukukokemusta, jotta se ei päättyisi. Tekstin tyyliä voisi kuvailla samaan aikaan sekä realistiseksi että runolliseksi, ja lukukokemus on melko unenomainen.

Teos kertoo neljästä sisaruksesta ja heidän kipeistä kasvutarinoistaan kolmella eri vuosikymmenellä. Kirja käsittelee sisaruutta, perhesalaisuuksia, mielenterveyttä, traumaa, naiseutta, seksuaalisuutta, aikuiseksi kasvamista ja siihen liittyviä vaikeuksia. Se siis käsittelee hyvin montaa teemaa, ja se kietoo ne yhteen hyvin kauniisti. 

Miksi Maailman kaunein tyttö oli minulle niin merkittävä? Kirja käsittelee aiheita jotka olivat hyvin lähellä omaa elämääni silloin kun luin teoksen. Olin juuri käymässä läpi suurta murrosvaihetta, ja kirja tuntui ymmärtävän kaikki kokemani tunteeni siinä elämänvaiheessa.

Romaani kuvaa myös asioita, joita en ole itse kokenut, kuten sisaruutta. Olen kuudesta lapsesta reilusti nuorin, periaatteessa ainoa lapsi, sillä sisarusteni kesken ikäero on niin suuri. Kuudesta lapsesta neljä on myös miespuolisia, ja he ovat olleet paljon suuremmassa roolissa kuin yksi siskoni. En siis ole kokenut tällaista tiivistä sisaruussuhdetta, jota teos kuvasi kauniisti. Neljän siskon kuvaus kosketti hyvin syvästi, ja se teki kirjasta samaistuttavuuden lisäksi melankolisen ja opettavaisen kokemuksen.

Aino Kuusinen


Antiikin kysymykset sensuurista, oikeudenmukaisuudesta ja rakkaudesta kiinnostavat yhä

Noin vuosi sitten keväällä karanteenin alkaessa olin itse alkanut tutkia syvemmin filosofiaan liittyviä aiheita myös koulun tarjoamien kurssien ulkopuolelta. Olin kuitenkin aluksi epävarma siitä, mistä pitäisi aloittaa, kun luettavia klassikkoteoksia filosofiasta tuntuu löytyvän laidasta laitaan. Päädyin lopulta aloittamaan sieltä, mistä myös länsimainen filosofia otti ensimmäisiä askeliaan kirjallisuuden muodossa.

Jo antiikin ajalla 400–300-luvuilla eaa. Ateenan Akatemian perustanut Platon kirjoitti lukuisia teoksia, joiden aiheet monesti sisältävät myös meille ajankohtaisia aiheita. Hänen suosituimmat teoksensa kuten Valtio, Pidot tai Sokrateen puolustuspuhe ovat pääasiassa helposti seurattavia dialogeja, jotka tarjoavat kiehtovia lukukokemuksia myös meille, jotka elämme 2020-luvulla.

Vaikka monet antiikin ajan kysymykset yhteiskunnan rakenteesta, sensuurista, oikeudenmukaisuudesta, rakkaudesta tai ihmiskäsityksestä ovat nykypäivänä yhtä kiinnostavia, niin osa näkökulmista ovat vanhenneet ajan myötä. Tämä ei kuitenkaan vie pois pohjaa Platonin hyviltä tarinankerronnan taidoilta tai syviltä kysymyksiltä, joita hän dialogeissaan esittää. Mielestäni tässä on siis yksi parhaita teoksia, joista  lähteä syventymään niin antiikin Kreikkaan kuin filosofian kirjallisuuteen, jos ei tiedä mistä aloittaa.

Veeti Viira