Olen teatterifiikki. Vien opiskelijoitani, Torkkelin äidinkielen ryhmiä, katsomaan näytelmiä, yleensä modernia ja sekavaakin esitystä. Esimerkiksi ennen koronaa eräänä talvikautena näimme RedNoseClubin Punaisen viivan, Ryhmäteatterin Farmin ja Peer Gyntin, Takomon Noitavainon ja Kauheat lapset, Kellariteatterin Ensimmäisen maailman viimeiset lapset sekä Kaapelin Turbiinisalissa fyysisen teatterin esityksen Luurankonainen. Käyn välillä teatterissa myös ilman opiskelijoita. Nykyteatterissa klassikkonäytelmiä ja -romaaneja saatetaan tulkita uudelleen  moderneja näyttämöllisiä keinoja, …