Fokus kahteen panelistiin: entiset Tossut Elisa ja Sameli

Kuntavaalipaneelin jälkeen kaksi entistä torkkelia jäi vielä juttelemaan. He vastasivat muutamaan politiikkaa ja omaa poliittista uraansa koskevaan kysymykseen. Näissä kuntavaaleissa on ensimmäistä kertaa ehdolla vuonna 2012 Torkkelista valmistunut oikeustieteen ylioppilas Elisa Gebhard, 23. Hän edustaa sosiaalidemokraatteja numerolla 380. Sameli Sivonen, 25-vuotias arkkitehtuurin ja kauppatieteiden opiskelija, valmistui vuotta aiemmin 2011 ja edustaa vihreitä numerolla 715. Hänkin on ensimmäistä kertaa ehdolla.

Molemmat ehdokkaat nauttivat paneelista silmin nähden ja viittasivat ankarasti, kun kysymys koski esimerkiksi feminismiä tai nuorten mielenterveyttä. Vaikka ehdokkaat edustivat eri puolueita, he olivat yhtä mieltä siitä, että koulunkäynnin täytyy olla kannustavaa ja mielenterveyspalveluiden tulee olla kaikille saatavilla. Molemmat kannattavat myös feminismiä ja tasa-arvoa ja toivovat Helsingille vihreää tulevaisuutta. “Nyt on hyvä sauma kaavoittaa Helsinkiä niin, että puistot säilytetään ja ihmisen on hyvä olla!” kommentoi Sameli pirteästi.

Keitä Elisa ja Sameli ovat?

Elisa maalaa suuria ja abstrakteja maalauksia vapaa-ajallaan eikä uskalla ajaa polkupyörällä. Hänellä ei myöskään ole autoa tai ajokorttia. Tämän lisäksi Elisan vaalikampanja oli täysin paperiton ja ympäristöystävällinen. “Paperittomat vaalit ovat minulle ihmiskoe: ei voi tietää onko maailma valmis siihen, etten tyrkytä lappusia kadulla. En halua tuhlata paperia, vain jotta saisin naamani näkyville”, Elisa sanoo.

Sameli puolestaan on lukiovuosinaan nukkunut kaksi yötä Torkkelin pääovien yläpuolella katoksella ja käynyt kaikki tarjolla olleet valokuvauskurssit. Sameli on myös autoton ja kortiton ja pyöräilee mielellään. “Mulla on hieno fillari”, hän kertoo.

Mitkä ovat heidän poliittiset tavoitteensa?

“Helsinki kasvaa, nuortuu ja kansainvälistyy koko ajan. Mielestäni se on mahdollisuus eikä uhka. Palveluihin, liikenteeseen sekä asumiseen pitäisi panostaa. Kaupungin pitäisi olla hyvä paikka kaikille ja kasvaa kestävästi. Konkreettisia tavoitteita olisivat metrojen ja sporien yöliikenteen parantaminen”, Elisa kiteyttää.

Sameli seuraa esimerkkiä ja keskittyy myös vastauksessaan kestävään kehitykseen: “Seuraavan 30 vuoden aikana Helsinkiin tulee noin 200 000 uutta asukasta, joten on pakko rakentaa, jotteivät hinnat räjähdä käsiin. Kaupunkia pitäisi suunnitella, jotta ihmisellä on hyvä olla. Julkisen liikenteen parantaminen on yksi tapa viihtyvyyden lisäämiseen.”

Miksi politiikka kiinnostaa Elisaa ja Samelia?

“Nykyinen politiikka toimii nuoria pelottelemalla, mikä saa aikaan ahdistusta ja epävarmuutta sekä pelkoa tulevaisuudesta. Mielestäni politiikan pitäisi olla ihmisystävällistä ja pitkäjänteistä. Jokaisen kuuluisi saada toteuttaa unelmansa taustasta riippumatta”, vastaa nuori sosialidemokraatti.

“Huomasin että kaupunkisuunnittelu oli poliitikkojen vastuulla eikä päättäjillä ollut välttämättä paljon tuntemusta alalta. Kaupunkisuunnittelun kuuluisi olla pitkän aikavälin toimintaa: kun päätetään, että rakennetaan, ei sitä kuuluisi purkaa seuraavien 50 vuoden aikana. Parhaassa tapauksessa rakennus on olemassa seuraavat 250-300 vuotta. Muuten rakennetaan kertakäyttökaupunkia”, kommentoi Sameli ja vetoaa arkkitehtiopinnoissa omaksumiinsa tietoihin ja näkemyksiin.

Miten Torkkeli on vaikuttanut heihin?

Sameli kertoi omasta ajastaan Torkkelissa: “Minuun tekivät vaikutuksen ihmiset, joihin tutustuin Torkkelissa. Suurin osa heistä oli erittäin vihervasemmistohenkisiä ja tämä vaikutti ehdottomasti omaan ajatusmaailmaani.”

Elisan kokemus on hiukan erilainen: “Ensimmäinen luottamustehtävä, jonka sain, oli lukioaikana. Olin Setan nuorisotoimikunnan puheenjohtaja. Yhdenvertaisuuskysymykset huolettivat lukiosta asti: olen vieläkin herkkä tietyille aiheille, kuten ihmisoikeuksien toteutumiselle. Olen vähän sellainen hippijuristi ja tarkastelen asioita ihmisoikeusnäkökulmasta!” Elisa kommentoi naurahtaen.

Samelin ja Elisan neuvot vaikuttamisesta kiinnostuneille:

1. Kannattaa tutustua puolueiden jäseniin ja valita itselleen niin sanottu “poliittinen roolimalli” ja ottaa häneen yhteyttä. Nuorten auttaminen ja opastaminen on erittäin yleistä ja siitä on paljon hyötyä nuorelle.
2. Mikäli on vähänkään kiinnostunut politiikasta ja vaikuttamisesta, jokaisella puolueella on nuorisotoimintaa ja nuorisojärjestöjä: niihin voi liittyä kuka tahansa, sieltä saa hyviä neuvoja, ja kysymyksiin vastataan mielellään.  
3. Vain koska on kiinnostunut aiheesta, ei tarvitse heti asettua ehdolle: voi olla mukana taustatoiminnassa. “Itse olin myös taustalla vaikka kuinka pitkään, ennen kuin lähdin ehdolle. Maailmaa voi muuttaa myös kulissien takaa”, Elisa rohkaisee.

TEKSTI Pauliina Nykänen, 2. vuoden opiskelija