2. Haarlan teos saa ajattelemaan

Siiri Haarlan teos, Ensimmäinen kieli (2022), on värikäs ja monenlaisia voimakkaita tunteita herättävä teos. Päällimmäisenä tunteena tulee hämmennys ja mielenkiinto yksityiskohtia kohtaan. Teoksessa näkyy kaksi hahmoa, joilla on siniset silmät ja keltaiset hiukset. Hahmojen silmät koskettavat toisiaan, ja heidän kätensä koskettavat toistensa poskia, mikä herättää katsojassa fyysisiä ja epämiellyttäviä tunteita. Hahmojen mittasuhteet ovat absurdit: kädet ovat erikokoiset ja silmät ovat luonnottoman suuret. Maalaus on tehty paksuilla öljyväreillä, ja siinä näkyy maalin tekstuuri. Valkoista kangasta on myös jätetty paljaaksi joissain kohdissa. 

Haarlan maalauksen nimi “Ensimmäinen kieli” herättää paljon kysymyksiä: mitä ensimmäisellä kielellä tarkoitetaan, miten se ilmenee teoksessa, miksi aihetta on kuvattu juuri näin? Maalauksessa hahmojen välillä on niin syvä katsekontakti, että heidän silmänsä ovat fyysisessä kontaktissa keskenään. Hahmot myös ikään kuin syleilevät toisiaan käsillään. Tästä voi päätellä nimen viittaavan joko katseeseen tai kosketukseen, jotka ovat ihmiselle tärkeitä kommunikoinnin välineitä syntymästä lähtien.

Haarla on pohtinut paljon katsomiseen, katseeseen ja silmiin liittyviä kysymyksiä. Hän on muun muassa sanonut silmien olevan subjektiivisuuden elin ja vastustavan ajatusta siitä, ettei ihmiskehon tappavin osa ole nyrkki, vaan silmä. Hän kommentoi katsomisen paheksuntaa ja puolustaa silmien viattomuutta ja syyntakeettomuutta. 

Siiri Haarla (s. 1986) on kuvataiteilija, joka valmistui Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta maisteriksi vuonna 2011 ja Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 2020 pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede. Haarla työskentelee Helsingissä Harakan saarella ja Berliinissä Schöneweidessa. Hän opettaa Vapaassa Taidekoulussa, Helsingissä.