Torkkelilaiset designin lumoissa Tukholmassa
Helsingin kuvataidelukion matka Tukholmaan 11.12.–16.12.2023
Joulukuisena maanantaina astelimme Silja Serenaden vähäväkisen rauhalliseen tunnelmaan. Me kuitenkin otimme jo alkumatkasta kaiken ilon irti: pelasimme bingoa, lauloimme karaokessa Abbaa ja Carola Häggvistiä, söimme yhdessä ja hyvin sekä, kaiken huipuksi, voitimme lasten piirustuskilpailun. Tukholmaan rantauduttuamme majoituimme diakoniasäätiön ylläpitämään Hotel Erstaan Södermalmilla, jonka erikoisuus on öylättileipomo portin kupeessa.
Aurinkoisessa talvisäässä kävelimme Djurgårdenin saarella Rosendahls trädgårdiin, puutarhaan, jossa kesäisin viljellään biodynaamisesti hedelmiä, vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Joulukuussa toiminnassa olivat kasvihuoneisiin perustetut kahvila sekä puutarhamyymälä ja pieni putiikki, jossa myydään puutarhan antimista valmistettuja luomutuotteita. Kokonaisuus ja konsepti on rakennettu viehättävästi historiallisen puutarhan ympärille. Syötyämme herkullisen lähi-luomu-kasvislounaan ja juotuamme lämmintä äppelmustia jatkoimme matkaa vieressä sijaitsevaan Prins Eugens Waldemarsuddeniin, joka on prinssin koti- ja taidemuseo. Tutustuimme kodissa sijaitseviin prinssin taidekokoelmiin, minkä jälkeen ihailimme vaihtuvien näyttelyiden upeita teoksia museon uusissa osissa. Kotimuseossa korostui taiteilijaprinssin vauraus ja taiteellinen silmä. Seiniä peittivät upeat maalaukset, joista osa oli prinssin omia teoksia. Waldemarsudden oli kodikas ja kaunis taiteen tyyssija, jossa olo tuntui hivenen kuninkaalliselta ja täysin tervetulleelta.
Päivän päätteeksi pistäydyimme Svensk Tennissä, ruotsalaisen designin ja muotoilun ytimessä. Josef Frankin suunnittelemilla värikkäillä ja runsaskuvioisilla kankailla sekä huonekaluilla ja 100-vuotisella Svenskt Tennillä on pitkät, vahvat juuret ruotsalaisessa kulttuurissa ja sisustustraditiossa. Kankaista valmistettuja tuotteita ja Frankin kalusteita löytyykin runsaasti ruotsalaisista kodeista. Svensk Tenn voi ajatella ruotsin Artekina.
Näiden yritysten ilmeiden erilaisuudessa ehkä kiteytyy jotakin oleellista svensk stilistä ja suomalaisesta muotoilusta, joiden eroista ja yhteneväisyyksistä keskustelimme ystävyyskoulussamme
Designgymnasietissä. Tutustuimme lukion puitteisiin ja muotoiluopetukseen, pystytimme jäätelöaiheisen muotoilunäyttelymme ja tutustuimme opiskelijoihin ruotsinkielisessä työpajassa. Yhdessä vierailimme myös Hallwylin vauraan teollisuuspatruunan perheen upeassa uusrenessanssia edustavassa yksityispalatsissa Tukholman keskustassa. Kotimuseon tyyssija rakennettiin 1890-luvulla, ja sen huoneet edustavat historian eri tyylikausia. Hallwylin pariskunta keräili taidetta, posliinia, hopeaesineitä sekä aseita, ja kullalla kuorrutettu koti onkin näitä aarteita täynnä.
Liljevalchsin taidehallin haute couture -näyttelyssä “Klänningen gör mannen” pääsimme sukeltamaan huippumuodin huikeaan maailmaan ja näkemään Fredrik Robertssonin kokoelman noin neljäkymmentä upeaa luomusta. Robertsson on yksi harvoista ruotsalaisista miehistä, joka tilaa mittatilaustyönä käsin ommeltuja tuotteita ranskalaisista muotitaloista, kuten Balenciagalta, Jean Paul Gaultierilta ja Valentinolta. Robertsson rakastaa värejä, volyymia, muotoja ja tekstuuria, mikä oli ilo todeta myös asujen äärellä. Näyttelyssä oli luomusten lisäksi esillä paljon valokuvia, tekstejä, tarinoita ja videoituja haastatteluja, jotka loivat asukokonaisuuksista ja suunnittelijoista monipuolisen kuvan. Erityisesti mieleen jäivät parin asun videoiden hypnotisoivan hitaat ja rauhalliset liikkeet, jotka herättivät asut eloon, sekä viuhkamainen ja omalaatuinen Iris Van Herpenin luomus, jossa Robertsson esiintyi Met-gaalassa vuonna 2022.
Tukholman keskiössä, kuninkaanlinnaa vastapäätä sijaitseva Nationalmuseet on ruotsin suurin taide- ja muotoilumuseo, ja se on avattu ensimmäisten julkisten taidemuseoiden joukossa vuonna 1866. Vaikuttavan uusrenessanssirakennuksen sisääntuloaulan freskoja on maalannut Carl Larsson, jonka teoksia löytyy myös näyttelysaleista. Pysyvän muotoilunäyttelyn lisäksi tutustuimme “Trägården – konst och natur” -näyttelyyn, joka käsitteli puutarhan historiallista merkitystä sekä sen vaikutusta taiteeseen. “Beauty and the Unexpected” -kokonaisuus esitteli modernia amerikkalaista käsi- ja taideteollisuutta korujen, kalusteiden, tekstiilien ja taideteosten kautta. Inspiroivan kierroksen jälkeen menimme fiikkaamaan ja nauttimaan baakkelseista museon viihtyisään kahvilaan.
Viimeisenä reissupäivänä perjantaina astelimme Kuninkaanlinnan kivijalassa sijaitsevaan Livrustkammarenniin, joka kertoo Ruotsin kuninkaallisten ja kuningaskunnan historiasta. Museossa on esillä kuninkaallisia asuja ja esineistöä satojen vuosien ajalta ja niiden yhteydessä kerrotaan kyseisen kappaleen omistajan elämästä sekä aikakaudesta, jolla tämä on elänyt. Tutustuimme esimerkiksi Kustaa Vaasan, Ruotsin laajenemisen sekä suurten sotien aikakausiin. Kokonaisuudessaan vierailu Livrustkammarenissa oli hauska: ihailimme koruja ja kimallusta, eläydyimme aikakausiin, vierailimme kuninkaallisessa teatterissa, laskimme pieniä kultaisia hiiriä, joita löytyi lasivitriineistä esineiden lomasta, ja opimme lisää Ruotsin historiasta. Mielet ja kamerat täynnä ruotsalaisen kulttuurin historiaa ja nykypäivää, taidetta ja muotoilua, söimme vielä laivalla yhteisen italialaisen illallisen pitkässä pöydässä: Skål, den var en härlig resa!
Opiskelijoiden teksteistä muokanneet Tuttu Sillanpää ja Marko Skyttä
KUVAT Tuttu Sillanpää