Torkkelit kävivät Viirus-teatterissa – en teaterupplevelse på svenska

Ruotsinkielinen Viirus-teatteri kutsui lukiolaisia teatteriin. “Vem dödade Bambi” -esitys pohjautuu Monica Fagerholmin samannimiseen ja Pohjoismaiden neuvoston palkitsemaan kirjaan, mutta ohjaaja Jakob Öhrmanin tulkinta vei tarinan uusiin ulottuvuuksiin. Bambi-näytelmä jatkaa Viirus-teatterin yhteiskunnallisia etuoikeuksia käsittelevää esityssarjaa. Ruotsin, yhteiskuntaopin ja historian opiskelijoille tarjottiin tilaisuutta tutkia hurjaa, mutta aina ajankohtaista aihetta. Toistakymmentä rohkelikkoa tarttui tilaisuuteen ja altisti itsensä uudelle kokemukselle: teatteria ruotsiksi!

Moona, Helka ja Metti kirjoittivat kokemuksestaan. Eri teksteistä koottiin seuraava teksti.

Teatteri kiinnostaa. Lisäksi halusimme luoda lukion aikana kivoja yhteisiä muistoja. Kun tilaisuus tarjoutui, lähdimme osana Torkkeli-porukkaa Viirus-teatteriin katsomaan näytelmää “Vem dödade bambi?”. Lisäarvoa kokemukseen toi ruotsin kieli, jossa meillä on vielä ihan mukavan verran oppimisen varaa. 

Kolme tuntia kestänyt näytelmä oli kokonaan ruotsiksi, mutta silloin tällöin kuuli pari sanaa suomea. Vaikka kielitaito olikin puutteellinen, pysyimme kutakuinkin tarinassa kärryillä seuraamalla tekstityksiä sovelluksen avulla. Puhelimen näyttö sammui ennen väliaikaa pariksikymmeneksi minuutiksi, mutta saimme mielestämme selvää lähes kaikesta. Oleellista tietoa ei tuntunut jäävän pois.

Elokuvaa ja menneisyyden aaveita

Tarinassa pieni joukko aikuisia tekee elokuvaa seksuaalista väkivaltaa sisältävästä tapahtumasta. Aikuiset palkkaavat elokuvaansa nuoria näyttelijöitä, joille annetaan teini-ikäisten roolit. Näytelmän edetessä katsojalle selviää yhä uusia yksityiskohtia, jotka paljastavat mitä menneisyydessä on tapahtunut. Lopussa nuorille näyttelijöille valkenee, että aikuisten suunnittelema elokuva onkin täyttä totta ja iljettävä väkivalta on elokuvan tekijöiden todellista historiaa. Aikuiset eivät joutuneet aikoinaan vastuuseen teoistaan, koska he kuuluivat “hyviin perheisiin”, mutta nyt nuoret kostavat. He tekevät väkivaltaa vuorostaan aikuisille.

Esitys oli hienosti ja mielenkiintoisesti toteutettu. Lavalla oli suuri valkoinen perävaunu, jonka sisällä oli näytelmän juoneen kuuluva pukuhuone. Suuri osa näytelmän kohtauksista tapahtui perävaunussa. Näyttelijät kantoivat kohtauksissa kameraa mukanaan, jolla he kuvasivat elokuvaa. Kameran kuvaa heijastettiin perävaunun seinälle, joten vaunun sisällä tapahtuneet kohtaukset olivat kaiken aikaa näkyvissä. 

Yhdessä saa enemmän

Näytelmä oli kaiken kaikkiaan aika hurja ja rankka ja käsitteli vakavia aiheita. Mutta esitys oli hienosti ja uskottavasti näytelty ja toteutettu kokonaisuus. Pidimme kokemusta arvokkaana, koska se synnytti uusia ajatuksia. Teatterista tarttui myös mukaan pari uutta ruotsinkielistä sanaa ja retkiporukasta löytyi uusia kavereita. Oli hauskaa käydä isolla porukalla teatterissa, sillä kokemuksen pystyi jakamaan ja ajatuksia sai vaihtaa muiden kanssa. Suuresti kiitämme opettajiamme Annea ja Markoa, kun he veivät meidät teatteriin! Tack så mycket!

TEKSTI JA KUVAT Helka Haukilahti, Moona Kingelin ja Metti Moilanen