10. luukku: “Kristillinen” vai pakanallinen joulu: syntyikö Jeesus oikeasti joulukuussa?
Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa viettävät joulua eri tavoin. Jotkut haluavat olla jouluna perheen ja ystävien seurassa. Toiset miettivät hengellisiä asioita. Joulua pidetäänkin yleisesti kristillisenä juhlana, sillä sitä vietetään Jeesuksen syntymän kunniaksi. Onko joulu kuitenkaan oikeasti niin kristillinen kuin ehkä olet kuvitellut? Kuinka moni meistä tietääkään, että kun annamme tai saamme joululahjoja ja ripustamme vihreitä seppeleitä koteihin ja kirkkoihin, noudatamme oikeasti pakanallisia tapoja? Miksi näitä tapoja on ylipäätään alettu yhdistämään kristillisenä pidettyyn juhlaan?
Olet ehkä ollut käsityksessä siitä, että Jeesus on syntynyt joulukuun 25. päivänä. Joulunvietto Jeesuksen syntymän juhlana on kuitenkin ongelmallinen. Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että Jeesuksen syntymän ajankohtaa ei oikeastaan tiedetä. Raamatun kertomuksista voidaan kuitenkin päätellä syntymän ajankohdasta jotain – nimittäin se, että se ei ainakaan ole joulukuu. Joulukuu kylmänä kuukautena ei sovi yhteen sen kanssa, että kertomuksessa Jeesuksen syntyessä paimenet olivat pelloilla. Onko kirkolla sattunut tulkintavirhe, vai miten käsitykseen Jeesuksen syntymän ajankohdasta on sitten päädytty?
Katolinen kirkko aloitti 300-luvulla joulunvieton. Kirkko halusi vahvistaa asemaansa poistamalla yhden merkittävimmistä tiellään olevista esteistä: Rooman pakanauskonnot ja niiden talvipäivänseisauksen juhlat olivat suuressa suosiossa kansan keskuudessa. Joulukuun 25. päivänä roomalaiset juhlivat voittamattoman auringon syntymää. Encyclopedia Britannica -tietosanakirjassa sanotaan, että kirkon johtajat halusivat sovittaa Jeesuksen syntymän ajankohdan yhteen pakanallisen roomalaisen juhlan kanssa. Valitsemalla tuon päivän joulun ajankohdaksi kirkko sai houkuteltua monet roomalaiset viettämään auringon syntymän sijasta Jeesuksen syntymää. Roomalaiset ”saivat edelleen pitää kiinni näihin sydäntalven juhliin liittyvistä tavoistaan”, sanoo Gerry Bowler kirjassaan Santa Claus, a Biography. Todellisuudessa he vain alkoivat juhlia uutta päivää vanhoin menoin. Pakanalliset siis houkuteltiin juhlimaan Jeesuksen syntymän juhlaa sekoittamalla siihen pakanallisia tapoja tehden näin juhlasta heille merkityksellisempi ja houkuttelevampi.
Toinen ongelma joulunviettoon Jeesuksen syntymäjuhlana liittyy siihen, että Raamatussa itse asiassa suhtaudutaan siihen täysin päinvastoin kuin kristikunta toimii. Teoksessa The Christian Book of Why todetaan, että ”varhaiskristityt kieltäytyivät määrittelemästä mitään päivää Jeesuksen syntymän ajankohdaksi”, koska he halusivat ”pysyä erossa kaikista pakanallisista tavoista”. Raamatussa ei myöskään ole minkäänlaisia viitteitä siihen, että Jeesus olisi koskaan viettänyt omaa syntymäpäiväänsä tai kenenkään muun syntymäpäivää. Kiinnostavaa onkin, että sen sijaan hän kehotti seuraajiaan viettämään hänen kuolemansa muistojuhlaa, ei syntymäpäiväänsä. Tässäkin suhteessa voidaan todeta, ettei joulu ole pohjimmiltaan kristillinen juhla, vaan jopa ristiriidassa Raamatun kanssa.
Nykyään viettämämme joulun erilaiset tavat juontavat siis juurensa pakanallisista tavoista, joilla ei todellisuudessa ole mitään tekemistä kristillisyyden kanssa. Edes Jeesuksen syntymäpäivän viettämisellä joko erillisenä juhlana tai pakanallisiin tapoihin sulautuneena jouluna ei ole oikeasti mitään tekemistä kristillisyyden kanssa, kun otetaan huomioon Raamatun näkökulma. Joulun todelliset pakanalliset juuret on vain verhottu kristikunnan keksimiin käsityksiin, joihin me nykyään yleisesti uskomme.
TEKSTI & KUVA Marleena Nevalainen
Muut lähteet:
Uusi Testamentti, Luukas 2:8 (sis. Jeesuksen syntyminen)
Uusi Testamentti, Luukas 22:19,20 (sis. kehotus muistaa Jeesuksen kuolemaa)
Everett Ferguson, Michael P.McHugh, Frederick W. Norris, Encyclopedia of Early Christianity, 1998. Taylor & Francis.
Joulun pimeä menneisyys | Elävä arkisto | yle.fi