Kirjavinkkaus jatkuu: “Portti naisten maahan” ja “Kuudes mies”

Kuva: Lotta


Scifiteos kritisoi sukupuolirooleja

Sheri S. Tepperin scifi-teos “Portti naisten maahan” (1988) sijoittuu 300 vuoden päähän ydinsodasta. Yleinen idea kirjan futuristisessa maailmassa on kaupunkien jakaminen sukupuolen mukaan. Kaupunkialue on jaettu isolla aidalla. Myös kaikki muu on luokiteltu sukupuolen mukaan kuten kirjat, opiskeluaineet, vaatteet ja niin edelleen. Romaanin päähenkilöt kuitenkin vaihtavat salaa kirjoja aidan puolelta toiselle, ja tilanne käy pikkuhiljaa yhä tukalammaksi.

Tässä romaanissa minua kiehtoo idea ja ajatus maailmasta, joka on konkreettisesti jaettu sukupuolten välillä. Kirjan kuvitteellisesta maailmasta löytyy monia yhtäläisyyksiä myös nykypäivän yhteiskuntaan, vaikka varmasti vielä enemmän yhtäläisyyksiä on ollut kirjan julkaisuvuonna 1980-luvulla. Ylipäänsä miljöö ja teoksen asetelma ovat melko poikkeavia monista muista scifi-kirjoista. Teemana teoksessa ovat sukupuolistereotypiat ja niiden merkittävyys. “Portti naisten maahan” kritisoi näitä ja yhteiskunnan jakamista sukupuolen perusteella. Myös ihmisen väkivaltaista puolta käsitellään ja pohditaan, mistä se johtuu.

Teoksessa on minäkertoja. Päähenkilön näkökulma ja ajatukset yhteiskunnasta käyvät ilmi kerrontatavan myötä. Kuvailua ympäristöstä ei muistikuvani mukaan ole paljoa, vaan keskitytään esimerkiksi ihmisten välisiin suhteisiin ja tapahtumiin. Tekstin sävy on rauhallinen, vaikka tapahtumat saattavat olla välillä järkyttäviä. Päähenkilö pohtii paljon tapahtumia, ja tunteista huolimatta hän ei ilmaise asioitaan ikinä vihaisesti. Raivoa ja muita voimakkaita tunteita ei siis tekstissä paljon näy.

Lotta


Miesten välisestä rakkaudesta sodan varjossa

Kirjallisuus on minulle tärkeä ajanviettotapa ja mielenkiintoinen tapa oppia uusia asioita. Kirjallisuudesta on tullut nyt ehkä lukion aikana minulle vielä merkittävämpää, koska on niin paljon enemmän kouluun liittyviä tehtäviä, että haluan käyttää vapaa-aikaani mieluummin lukemiseen kuin mihinkään muuhun. Minuun ovat vaikuttaneet eniten monet sotaan liittyvät tai siitä kertovat teokset: sekä elämäkerrat että myös fiktiiviset kertomukset. 

Vähän aikaa sitten lukemani John Boynen kirja “Kuudes mies” (2013) sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikaan ja kertoo englantilaisesta miehestä nimeltä Tristian. Hän ystävystyy sotilaskoulutuksessa Willin kanssa, joka myöhemmin ryhtyy aseistakieltäytyjäksi, ja heidän välilleen syntyy rakkaussuhde. Kirjassa kerrotaan vuorotellen Tristianin ja Willin elämästä, ensin sotilaskoulutuksessa ja myöhemmin rintamalla, sekä sodan jälkeisestä ajasta, jolloin Tristian lähtee tapaamaan Willin siskoa palauttaakseen tälle Willin kirjeitä.

Romaanissa viehättää se, että siinä kuvataan tapahtumia kauniisti, vaikka kyse on sodasta ja kauheista tapahtumista. Kirjan joka toinen luku hyppää aina eri aikaan ja kertoo tapahtumista, jotka tapahtuvat myöhemmin. Tämä kerrontatapa tekee kirjasta hyvin mukaansatempaavan, kun vasta viimeisessä luvussa lukija saa tietää, mitä todella tapahtui. Kirja käsittelee ystävyyttä, rakkautta ja nuoruutta sekä kasvamista. Kirjan päähenkilö Tristian on vasta 17-vuotias, kun hän lähtee sotaan, ja 21-vuotias sodan loputtua, jolloin hänellä on koko elämä edessään. 

Henna Haapalainen