Kävelen Pengerkatua ylöspäin, sydän hakkaa tuhatta ja sataa, kaukaa kuulen ne ihanat mölyapinat jälleen. Nyt tämä halaus on vielä lämpimämpi. Astun sisään kylmään aulaan ja kipitän reippaasti juhlasaliin. Sisälläni askeleet ovat kuitenkin laahustavat ja raskaat. Tunteet tulevat vyöryen. Itkettää, tärisen, sydän hakkaa vielä kovempaa ja jokin painaa kurkkua. “Haluan pois, …