Kirjastot autioituvat lukevista nuorista

R

Nuorten vapaa-ajan lukeminen vähenee, ja kirjastot täyttyvät teineistä, jotka tekevät kaikkea muuta kuin lukevat. Yhä useampi viihdyttää itseään älypuhelimella kirjan sijasta. Mikä neuvoksi?

Nuorten lukutaito on heikentynyt viime vuosien aikana, vaikka suomalaiset nuoret pärjäävät hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Taidoissa olemme vielä kärjessä, mutta lukemisen ilo ja kiinnostus lukemiseen katoavat nopeaa vauhtia. Lukutaidon vertaileminen on kuitenkin väärä menetelmä mitata lukemisen vähenemistä, sillä lukeminen on yksilöllistä.

Innokkuus lukemiseen tai sen puute saattaa usein kummuta menneisyydestä, aiemmista kokemuksista tai toisten mielipiteistä. Jos esimerkiksi kaveriporukassa enemmistö kuvittelee lukemisen naurettavaksi tai noloksi, voi olla, että joku ihminen tästä ryhmästä menee enemmistön ajattelutavan mukana ja alkaa piilotella omaa intoaan lukemiseen.

Helsingin kuvataidelukiossa opiskeleva Nea Laukkanen, 18, kokee lukemisen tärkeäksi: “Lukeminen kehittää ajatusmaailmaa ja se yleissivistää tietyllä tavalla.” Näiden hyötyjen lisäksi on myös todettu, että lukeminen lisää empatiakykyä, lievittää stressiä seä pitää aivot vetreinä. Juuri ylioppilaaksi valmistunut Meri Dannbom, 19, pyrkii lukemaan viikoittain vapaa-ajallaan: “Luen ainakin 4 tuntia viikossa, jotta mielikuvitus pysyy elossa.” Dannbom kokee lukemisen olevan tärkeää, koska se auttaa kehittymään myös elämän muilla osa-alueilla opiskelun lisäksi.

Lukeminen voi auttaa nuorta ymmärtämään esimerkiksi kirjoissa käsiteltyjä aiheita sekä teemoja syvemmin ja tätä kautta luoda tukevan pohjan yleistiedolle. Lukeminen kasvattaa sanavarastoa: kirjoja lukenut nuori saattaa osata jopa noin 50 000 – 70 000 sanaa, kun taas vähemmän lukenut nuori osaa vain runsaat 15 000 sanaa. Ikätoverin hyvät kirjavinkit voisivat antaa motivaatiota toiselle nuorelle. Esimerkiksi elämäkertojen suosion myötä kirjan voi sisältää myös muuta kuin asiatekstiä: “Viimeinen teos, jonka oon lukenut, on varmaan Mikael Gabrielin elämäkerta Alasti ”, toteaa Laukkanen.

Useimpien nuorten kiinnostus lukemista kohtaan lopahtaa yläkouluiässä. Elämään tulee peruskoulun jälkeisinä vuosina paljon uutta, ja nuoren prioriteetit järjestäytyvät uudelleen. Lukiossa koulutöitä kertyy joskus niin paljon, ettei muille aktiviteeteille jää aikaa. “Ei ole aikaa lukea. Tai siis: ainahan on aikaa, jos sitä järjestää, mutta yksinkertaisesti ei vaan saa järjestettyä sitä aikaa lukemiselle. Kiinnostaisi kyllä”, sanoo Laukkanen.

Yksi suurimmista syistä lukemisen vähenemiseen on internet ja sen mukana tullut sosiaalinen media. “Aivan täysin selvä syy siihen, et miksi ihmiset ei enää lue yhtä paljon, on internet. Sieltä vaan luetaan joku lyhennelmä tai arvostelu kirjasta ja sitten se on muka luettu”, Dannbom selvittää. Internetin myötä nuorille on tullut helpoksi mennä sieltä, mistä aita on matalin, ja usein tiedot läksyihin tai muihin koulutehtäviin löytyvät vaivattomasti parilla klikkauksella.

Vanhanaikaiset kirjastot eivät juuri houkuttele nuorempia asiakkaita viihtymään lukemiseen tarkoitetuissa tiloissa. Laukkasen mukaan yksi tapa houkutella nuoria kirjastoihin olisi rakentaa moderneja keskustakirjasto Oodin kaltaisia rakennuksia, joihin moni menee viettämään aikaa opiskelun ja lukemisen lisäksi. Oodin kodikkaissa luku- ja oleskelutiloissa viihtyvät niin nuoret kuin vanhatkin.

Lukemattomuuden seurauksia ei vielä tunneta kovin hyvin. Voidaan kuitenkin päätyä jonkinlaiseen johtopäätökseen siitä, että lukemattomuus vaikuttaa kasvavan nuoren yleistietoon, lukutaitoon ja joiltain osin myös elämänlaatuun, koska lukemisesta voi olla paljon hyötyä elämän eri osa-alueilla.

Hyvä lukutaito antaa valmiudet osallistua digitaalisen kulttuurimme päivittäisiin askareisiin, ja ilman tätä elintärkeää taitoa nuoren tulevaisuus saattaa olla vaarassa. Pärjätäkseen nykyhetkessä on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä monimutkaisempaa tietoa. Jos kunnollista lukutaidon pohjaa ei ole, on nuoren todella vaikea toimia nykypäivän mediakeskeisessä maailmassa. Dannbom on pistänyt merkille, kuinka esimerkiksi uutisia voi olla vaikea ymmärtää tai lukea, jos ei ole ikinä panostanut lukemiseen. Myös sanavarasto voi olla suppea niiden sanavarastoihin verrattuna, jotka lukevat vapaa-ajalla.

Dannbomin mielestä ratkaisu voisi löytyä palkitsemisesta: “Nuoria voisi kannustaa lukemaan vaikka sen verukkeella, et mukaan lisätään jotain palkintoja matkan varrelle.” Toisaalta palkitseminen saattaisi luoda nuorille mielikuvan siitä, että lukeminen tulisi kokea suorittamisena eikä vapaaehtoisena, mukavana aktiviteettina.

Laukkanen pohtii internetin ja digitalisoitumisen tuomia mahdollisuuksia lukutaidon edistämiseksi: “Mun mielestä on hyvä, että koulussa oppilaita niin sanotusti pakotetaan lukemaan, koska sitä kautta jotkut saattaa saada intoa lukemiseen, mutta joillekin se tuntuu toki pakkopullalta. Ehkä jos nuoret saataisiin kiinnostumaan e-kirjoista tai kuuntelemalla saisi luettua niitä kirjoja, niin se ehkä voisi olla yksi keino. Se on helppoa, kun puhelimesta pystyy kuuntelemaan e-kirjoja vaikka bussimatkalla.”

Sen sijaan että älylaitteita ja nettiä vihataan ja syytetään lukutaidon turmelemisesta, voitaisiin niitä käyttää apukeinoina nuorten lukemisen elvytykseen. Miksi kirjoja ei voisi lukea sähköisesti, kun nuorilla on älypuhelimensa muutenkin käsissä? “En usko, että sosiaalisen median aikana ihmisiä saadaan enää kirjastoihin lukemaan fyysisiä kirjoja, mut ehkä ääni- ja e-kirjojen kautta nuoret saataisiin kiinnostumaan kirjallisuudesta”, sanoo Laukkanen.

Tärkeintä on tunnistaa lasten ja nuorten lukemiseen liittyvät tarpeet ja toiveet. Lukuinnon herättämiseen tarvitaan myös vanhempia. Olisi hyvä, jos lapsi saataisiin innostumaan lukemisesta ja kirjallisuudesta jo nuorena. Ratkaiseva tekijä on kuitenkin jatkuva kannustaminen, jotta nuori ei menettäisi otettaan lukuharrastuksestaan. Ratkaisuna nuorten lukemattomuuteen voisi toimia esimerkiksi kiinnostavia aiheita käsittelevien kirjojen suosittelu, e-kirjojen käyttöönotto myös kouluissa sekä lukemisen tärkeyden korostaminen yhä enemmän kuin ennen.

Nuorille olisi tärkeintä näyttää, kuinka paljon he hyötyvät elämän muillakin osa-alueilla lukemalla suositellun määrän päivässä. Nykypäivän maailmassa, jossa digitalisaatio jyrää vanhat, tutut toimintamallit, fyysisten kirjojen lukemisesta voi olla paljon hyötyjä, joita kasvava lapsi ei välttämättä tajua ollessaan vielä nuori.

Haastateltavat:
Nea Laukkanen, 18, Helsingin kuvataidelukio
Meri Dannbom, 19, Oulunkylän Yhteiskoulu

Lähteet:
Yle.fi: https://yle.fi/uutiset/3-8711651
Aamulehti.fi: https://www.aamulehti.fi/uutiset/vastuu-on-vanhemmilla-jos-ei-lue-ei-osaa-kirjoittaa-kokenut-opettaja-ja-poliitikko-muistuttaa-etta-pakko-ei-auta-200431623
Lukukeskus.fi: https://lukukeskus.fi/5-faktaa-lasten-ja-nuorten-lukemisesta/ Helsingin uutiset.fi: https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/741895-puhelin-korvasi-kirjan-nuorten-kasissa-ymmartava-lukutaito-on-vahentynyt

TEKSTI JA KUVAT Emilia Mäkelä, abiturientti