Irakilaistaiteilija Muhaned Durubi vieraili kuvataidehistorian tunnilla

Torstaina 17. joulukuuta KU2.2-ryhmän tunnille saapui puhumaan irakilaistaiteilija nimeltään Muhaned Durubi, joka tuli vuosi sitten Suomeen pakolaisena Irakista. Hän kertoi opiskelijoille taiteen historiasta, synnyinmaansa nykyisestä tilasta sekä hieman itsestäänkin.

Itsestään Muhaned kertoi, ettei hänen päämääränsä ollut tulla taiteilijaksi, vaan se oli tapahtunut ”vahingossa”’. Irakissa ei ole taidekoulutusta,  joten hän lähti Bagdadiin opiskelemaan taiteen historiaa. Hän myös sanoi, että taide on hänelle tapa paeta todellisuutta.

Kuvataidehistorian kurssilaiset saivat kuulla Kaksoisvirtainmaan historiasta sekä sen alueella vallinneiden kansojen eroista ja alueen taiteesta. Muhaned selitti esimerkiksi, kuinka taiteesta voi nähdä monia asioita ihmisten elämästä eri aikoina: siitä voi nähdä esimerkiksi ihmisten ajatuksia ja elämäntapoja. Hän myös kertoi Mesopotamian alueen olevan ihmisten kulttuurin lähtökohta, josta siis meidän nykykulttuurimmekin on pohjimmiltaan peräisin, niin koulujärjestelmä, kirjoitustaito, koululaitokset kuin ajanlaskukin. Valitettavasti Muhanedin mukaan Isis on kuitenkin tuhonnut useita näitä kulttuurimme lähtökohdasta muistuttavia muistomerkkejä.

Hän puhui myös taiteesta sekä sen historiasta. Hän selitti esimerkiksi, mistä sumerialaiset rukoilijaveistokset oli tehty, miksi niiden tyypillinen asento oli kädet rintakehää vasten ja miksi Egyptissä ruumiit muumioitiin. Hän mainitsi myös islamin taidekulttuurissa ihmisten kuvaamisen sekä veistosten teon kieltämisestä ja siitä, kuinka tästä seurasi optinen taide, ornamentointi ja kalligrafia.

Tämän jälkeen Muhanedilta kysyttiin, mitkä olivat hänen mielestään huomattavimpia eroja vertailtaessa Suomea ja Irakia. Hän vastasi, että Irak on hyvin aurinkoinen paikka, eivätkä siellä asuvat ihmiset pidä kesää kovinkaan ihmeellisenä. Myöskään kyseisen maan luonto ei ole lähellekkään niin värikästä kuin Suomen. Varsinkin kesäisin Irakissa on niin aurinkoista, että valon määrä ja sen kirkkaus pyyhkii melkein kaikki värit näkyvistä pois. Hän sanoi Suomen olevan aivan liian kylmä hänelle, varsinkin talvisin.

Muhaned puhui myös hieman kotimaansa nykyisestä tilasta ja siitä, kuinka sisällissodan jälkeen maassa on ollut vaarallista liikkua ulkona, varsinkin öisin.

Hän kertoi Isiksen tuhonneen maan monia veistoksia sekä museoita, koska ne eivät kuuluneet heidän uskontoonsa. Taidegallerioitakin on vain pari jäljellä, eikä taiteesta sodan jälkeen ole oikein välitetty, sillä kansalaisille turvallisuus on tärkeämpää.

Lopuksi hän halusi sanoa, että kouluissa opitaan taiteen perusteet, mutta sen jälkeen seurataan omaa tietä sen parissa. Taiteilijana on tärkeää löytää oma tyylinsä ja sopivat välineet taiteen luomiseen.

TEKSTI Markus Mäkisyrjä

KUVAT Julia Porra