Vierailu Kansallisarkistossa

Historian viidennellä kurssilla kävimme vierailulla Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteessä. Kansallisarkisto muodostaa yhdessä seitsemän maakunta-arkiston kanssa Suomen arkistolaitoksen. Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen sekä edistää niiden tutkimuskäyttöä.

Näyttökuva 2014-10-1 kello 9.55.15
.

 

Kansallisarkistosta voi löytää asiakirjoja keskiajasta nykypäivään ja taviksista julkkiksiin – vanhin asiakirja on kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316. Myös osa Sibeliuksen yksityisarkistoa on taltioitu Kansallisarkistoon.

Näyttökuva 2014-10-1 kello 9.54.32
Kansallisarkiston vanhassa siivessä ei ollut säkövalaistusta ennen vuotta 1910, joten ikkunat ovat tärkeä osa rakennuksen arkkitehtuuria.

 

Yksityishenkilöiden arkistot sekä kirkonkirjat ovat erityisesti sukututkijoiden suosiossa. Yliopisto-opiskelijat sen sijaan kiinnostuvat usein valtion virastojen tai julkisuuden henkilöiden arkistoista. Kansallisarkiston tutkijasalit ovat kuitenkin avoimia kaikille. Kauniiseen rakennukseen pääsee myös tutustumaan vapaasti.

Näyttökuva 2014-10-1 kello 9.54.54
.

 

Jos tutkijasalin anti kuitenkin kiinnostaa, sisään voi mennä rauhassa varaamatta aikaa tai erityisemmin ilmoittamatta. Jotkin asiakirjat ovat salaisia. Asiakirjat tilataan tutkijasaliin etukäteen. Tässä kätevää tietoa Kansallisarkistossa ensi kertaa vierailevalle: (http://www.arkisto.fi/palvelut/ensi-kertaa-arkistossa)

 Jos paikalle pääsy tuntuu vaikealta, arkistolaitos tarjoaa myös runsaasti verkkopalveluja:

Arkiston verkkosivuilta on löydettävissä myös runsaat määrät erilaista kuvamateriaalia, kaikki tosin hakusanojen takana.

Kansallisarkisto myös Facebookissa (https://www.facebook.com/pages/Kansallisarkisto/406186481994?fref=ts )

TEKSTI JA KUVAT Emma Kataja