”En voi hyvin.” Näin kuvaili tunnelmaa eräs viime keväänä maantiedon kirjoittanut opiskelija odotellessaan ylioppilaskirjoitusten alkamista. Koulun ala-aulaan oli kokoontunut joukko vaisuja ja hermostuneesti naurahtelevia opiskelijoita, jotka yrittivät viimeiseen asti noudattaa valmistautumistaktiikoitaan aina mielen tyhjentämisestä viime hetken kertaamiseen. Lattialla istui ihmisryppäitä peittelemässä työskentelyvälineidensä tekstejä teipinpaloilla. Nyt, noin puolen vuoden jälkeen, on …