Maailma muuttuu – pitäisikö minunkin?

Haastattelin Leo Straniusta ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. Leo Stranius on Luonto-­Liiton toiminnanjohtaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu (vihr.), ympäristöasiantuntija ja käpyläläinen isä. Hän on myös vegaani ja askeetikko.

Mitä asioita ihmisten pitäisi muuttaa elintavoissaan ekologisemmiksi?

Suurin osa yksilöiden luonnonvarojen kulutuksesta ja päästöistä syntyy asunnosta, liikkumisesta ja ruuasta. Asunnon koko vaikuttaa, kuinka paljon lämmitystä tarvitaan, minkälainen valaistus on sekä mitä energiaa käytetään. Liikkumisessa vaikuttaa, kulkeeko autolla ja lentokoneella vai kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Ruokapuolella vaikuttaa, kuinka paljon kasvispohjaista ruokaa syö verrattuna eläinperäiseen.

Ihmisten pitäisi myös vaikuttaa enemmän yhteiskunnallisesti, kansalaisjärjestöjen ja puolueiden kautta. Vaikuttamisella voidaan helpottaa ekologisesti elämistä ja kannustaa siihen.

Mitä harhaluuloja ihmisillä on ekologisuudesta?

1. Usein mietitään, pitäisikö ostaa muovikassi vai käyttää kangaskassia. Todellisuudessa kassin sisältö on se mikä vaikuttaa. Jos ostat naudanlihaa ja juustoa (jotka ovat erittäin epäekologisia), niin on ihan sama mitä kassia käytät.

2. Pakkausten kauhistelu on yleistä. Tutkimusten mukaan pakkauksen osuus tuotteen hiilijalanjäljestä on vain pari prosenttia. Paljon suurempi vaikuttava tekijä on ruokahävikki. Jos hyvällä pakkauksella voidaan estää tuotteen pilaantuminen, niin ruokahävikki pienenee roimasti.

3. Lähiruokaa jumaloidaan ja kaukaa tuotua ruokaa halveksutaan. Kuljetusten osuus ruuan ympäristövaikutuksista on pieni. Ei ole väliä, ostatko lähiruokaa, jos kuljet kauppamatkat autolla.

Kaikki nämä tietenkin vaikuttavat, mutta kannattaa kiinnittää huomiota niihin asioihin, joilla on suurempi merkitys.

Mitkä ovat suurimpia ympäristöriskejä ja ­haittoja tällä hetkellä?

Ilmaston lämpeneminen on erittäin akuutti ongelma, mutta yhtä lailla myös luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Lajien häviäminen on kasvanut tuhatkertaiseksi normaalista: kun lajeja normaalisti häviää 0,001% sadassa vuodessa, niin nyt niitä häviää 1% sadassa vuodessa, ja häviäminen uhkaa kiihtyä yli 10 prosenttiin. Lajien monimuotoisuus turvaa pitkällä aikavälillä elämän jatkumisen maapallolla.

Näiden ongelmien taustalla on se, että kulutamme yksinkertaisesti liikaa luonnonvaroja. Jos ostamme 1,2 miljardia matkapuhelinta vuodessa, niin on selvää, että tällainen ei voi jatkua. Sorrun itsekin ostamaan kaiken maailman tekniikkavimpaimia. Professori Tim Jackson tiivisti tämän osuvasti: ”Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa käytämme rahaa, jota meillä ei ole, ostaaksemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä.”

> TEKSTI JA KUVA Veikko Pitkälä, toimittajatiimin jäsen