2. luukku: Yliopistorakennuksia tutkimassa
Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys -kurssilla HI04 seikkailtiin Helsingin keskustassa marraskuun kuulaudessa. Oppaana toimi Mirja, joka kiinnitti historian ryhmän huomion yliopistorakennusten yksityiskohtiin.
Joona Virmajoki kuvasi ja kirjoitti retkeltä:
”Valitsin C. L. Engelin suunnitteleman Helsingin kansalliskirjaston päärakennuksen (valmistunut 1840). Varsinkin sen pyöreä takaosa herätti mielenkiintoni. Vaikka arkkitehtuurissa on yhdistelty useita eri tyylisuuntia, kirjastorakennuksen suunnittelu on saanut muiden keskustan vanhojen rakennusten lailla vaikutteita uusklassismista. Sen huomaa seiniä ja etupuolta koristavista kivipylväistä. Ne edustavat korinttilaista pylväsjärjestelmää, jossa pylväiden huiput on koristeltu yksityiskohtaisilla kaiverruksilla. Pylväät muistuttavat antiikin Kreikan kuuluisia rakennuksia.
Symboliikkaa esiintyy kirjastorakennuksessa siellä ja täällä. Pylväsjärjestelmä symboloi valtion vahvuutta ja jykevyyttä. Kirjastorakennuksen puoliympyrän muotoisessa takaosassa on myös korkokuvia, jotka symboloivat kirjaston ja yliopiston asemaa tieteen keskuksena. Kasvokuvia on monta kappaletta ja jokainen esittää tieteen eri aloja.”
Myös Meri Salli innostui pylväistä: ”Valitsin aiheekseni Senaatintorin uusklassisessa arkkitehtuurissa paljon esiintyvät pylväät. 1800-luvun alussa tsaari tilasi Carl Ludvig Engeliltä piirrokset Suomen uuden pääkaupungin, Helsingin, keskustan uusimiseen. Hän suunnitteli koko Senaatintorin alueen sekä monia muita lähiympäristön rakennuksia.
Engelin aikana suosittiin uusklassismia, joka ihannoi antiikin Kreikan puhdasmuotoista ja rakenteiltaan selkeää arkkitehtuuria. Linjoista haluttiin barokin runsauden jälkeen yksinkertaisia, ja arkkitehtuurista tuli jälleen ihmiskeskeistä. Ihmisen taitoa rakentamisessa ei juhlittu vain jättämällä kantavia rakenteita esille, vaan alleviivaamalla niitä. Pylvästä, jonka poikkileikkaus on aina ympyrä, pidettiin täydellisen selkeyden ilmentymänä, ympyrässähän ei ole alkua tai loppua. Tämän lisäksi pylväs myös palvelee käyttötarkoitustaan, sillä se tukee ja kannattelee. Lisäksi siitä syntyi ihmisen saavutusten vertaskuvana; olihan pylväitä heti niiden keksimisestä asti käytetty erityisesti uskonnollisissa ja poliittisissa rakennuksissa. Arkkitehtuurin kielellä pylväs viestii valtaa ja teknistä taitoa. Ei ihme, että Engelin suunnittelema Helsingin keskusta suorastaan vilisee pylväitä.”
Asiantuntevaa opasta kuuntelivat siis opiskelijatkin ilokseen, vaikka tuuli tuiversi ja kylmyys tunkeutui takin kauluksesta sisään. Monelle opiskelijalle kierros oli ensimmäinen tutustuminen maineikkaan yliopiston tiloihin ja kampukseen. Siksi kannatti kärsiäkin vähän!