Ykkösten vaikutelmia Torkkelinmäeltä

Taiteiden yön jälkeen opettaja halusi seuraavan aamun tunnillekin jotain erilaista. Opiskelijat kirjoittivat pienen tekstilajiharjoituksen: sama kuvaus piti tehdä uutisen, reportaasin ja mielipidetekstin tapaan. Harjoitus tuotti mielenkiintoisia tekstejä. Niinpä myös toinen ykkösten ryhmä teki saman tehtävän. Alla otteita ykkösten harjoitelmista.

Istun Helsingin kuvataidelukion ensimmäisen kerroksen käytävällä huone numero 111:n edessä. Käytävän varrella on tasan kahdeksan huonetta, niistä neljää käytetään luokkina. Käytävällä on myös yksi lavuaari, jonka läheisyydessä on bio- ja sekajäteroskikset. Seinille on ripustettu 29 taideteosta, joista 18 on abstrakteja.

Istun Torkkelin käytävässä. Se on yksi monista rakennuksessa. Käytävän kermanvalkeita sävyjä korostavat räikeänväriset taideteokset. Teoksia valaistaan lumivalkeilla lampuilla, jotka suoriutuvat tehtävästään kirkkaasti.

Istun Torkkelin käytävällä. Lämpöä voisi lisätä vähän, sillä täällä on kylmä. Luokkien ovia saisi koristella – näyttävät tylsiltä, kun niissä on vain harmaata. Seinille on ripustettu taidetta, joka on sanoinkuvaamattoman kaunista. Se kahlitsee sielun värien maailmaan ja vie henkiselle matkalle alitajuntaan. Käytävällä on vain yksi ruma lavuaari. Saisivat lisätä käytävälle enemmän vesipisteitä, jotka ovat miellyttäviä silmille.

AP 

Olen pitkässä käytävässä, jossa on valkoiset seinät ja harmaa, täplikäs lattia. Käytävän sivulla on kaksi pitkää, valkoista penkkiä, joissa istuu oppilaita tietokoneiden kanssa. Täällä on kahdeksan ovea, joista yksi on vessa. Vessan ovi on lavuaarin ja biojäteastian vieressä, ja niiden ympärillä on kuvataideluokka ja kuvataidevarasto. Varaston ja kirjaston välissä on iso seinä, jossa on monia erilaisia taideteoksia. Pari suorakulmaisen kolmion muotoista teosta, yksi punainen ja toinen vihreä, on pudonnut lattialle. Käytävä on valaistu pitkillä valoilla, mutta taideteokset on valaistu  vielä erikseen.

Käytävän tunnelma on hiljainen ja avoin. Täällä kuuluu lievä tuuli, joka tulee ilmastointilaitteesta. Tuuli aiheuttaa kylmiä väreitä, jos ei ole lämpimiä vaatteita, mutta monet kuitenkin pitävät haluamiansa vaatteita, vaikka heillä olisikin kylmä.

Pidän tätä käytävää mukavana kuitenkin. Maalaukset seinissä ovat värikkäitä ja antavat mukavamman olon. Ne kontrastoivat hyvin valkoisia seiniä vasten. Itse haluaisin, että olisi enemmän istumatilaa. Ymmärrän kuitenkin, että pitää olla tilaa oville myös.

Kip Pääkkönen

Luokka on suorakulmion muotoinen ja pöydät ovat pareittain hyvin lähellä toisiaan tehden luokasta ahtaan. Huoneen etuosassa on vihreä liitutaulu, joka on muuten valkoisen luokan ainoa väripilkku. Liitutaulun päällä olevalle valkoiselle kankaalle  on heijastettu tämän tehtävän ohjeet, jotka ovat hyvin yksinkertaiset. Luokassa istuu vain muutamia ihmisiä pöytien edessä ja tilan hiljaisuus tekee tunnelmasta rauhallisen. Ikkunoista ulos katsoessa näkee viereisten talojen mustat katot ja tien varressa kasvavien vielä vihreiden puiden latvat, joiden läpi heijastu luokkaan kirkasta luonnonvaloa. Huoneessa palaa myös kattolamput, joiden keltainen valo jää luonnonvalon varjoon.

SM

Auringonpaiste luo vaaleankeltaisen koulurakennuksen seinään lämpimän hohdon. Pihalla on silti syksyinen, viileä ilma. Rakennuksen haalea väri ja funktionaalinen, yksinkertainen muotoilu eivät erota koulua sen ympäristöstä kovin voimakkaasti. Koulun edessä on hiekkakenttä, jossa leikkii lapsia. Hiekkakenttää ympäröivä puistoalue näyttää olevan vielä vehreä, vaikka syksy on alkanut tekemään tuloansa, kuten ilmasta huomaa. Koulupihan viereinen porauksen ääni jää lasten kiljahdusten ja oppilaiden kävelynkopinan taustahälyksi.

Miska Kukkohovi

Edessäni on suuri ikkuna, josta näkyy kesäinen ja omalla tavallaan viehättävä Kallio. Suuri ikkuna koostuu 12 pienemmästä ikkunasta. Ikkunoiden symmetrisyys hivelee silmiä, vaikkakin ikkunoiden sälekaihtimet ovat auki hyvin satunnaisesti. Aurinko paistaa ikkunoiden läpi tuoden valoa kolkkoon portaikkoon. Aurinko valaisee myös vastapäiset kauniin keltaiset talot. Takanani ovat kiviportaat, jotka johtavat neljänteen kerrokseen. Sieltä kantautuu rauhallista puheensorinaa, joka ei ole tarpeeksi kovaäänistä ärsyttämään ketään. Ikkunoista näkyvä taivas on kauniin sininen ja pilvetön, vaikkakin ulkona on jo hieman viileää.

Viivi Oksa

Pihlajapuiden marjat punoittavat kirkkaina, ja taivas on vaaleansininen. Muhkeat pilvenhattarat liikkuvat verkalleen syystuulen mukana samalla, kun linnut kaikkoavat etelän lämpöön suurine joukkoineen. Aurinko heijastaa puiden varjot kivirakennuksen kermanväriseen pintaan niin, että niiden hitaasti keinuvat siluetit antavat rauhanomaisen tunnelman. Autojen humina kuuluu jostain kaukaa; ihmisillä on varmaan kiire töihin.

Syksy tuo aina mukanaan tiettyä haikeutta, samalla kun se vie kesän vihreyden mennessään. On vasta elokuu, mutta ilma on huomattavasti viileämpää. Asfalttijalkakäytävälle tipahtaa keltainen lehti. Yhtä keltainen, kuin paksu huivi, jonka kiedon tiukemmin kaulani ympärille. Haukotukseni haihtuu syyspäivän raukeaan ilmaan, ja kylmät väreet selässäni kertovat, että on vihdoin aika etsiä villapaidat sekä lapaset kaapin pohjalta.

Jenny Tallberg

KUVAT Miska Kukkohovi