17. luukku: Syvälle suklaaseen – Hetkiä ja kuvakulmia

17. luukku: Syvälle suklaaseen

Marraskuisena lauantaina raitiovaunu 4:sesta purkautuu joukko makeannälkäisiä ihmisiä Kauppiaankadun pysäkille suuntanaan Wanha Satama. Sormia palelevasta ulkoilmasta avautuvat ovet puheensorinan, ihastuneiden huokauksien ja tyytyväisten myhäilyjen täyttämään lasikattoiseen saliin. ”Ja tässä vielä pääsylippu, tervetuloa!” käteen ojennetaan sini-punakääreinen Fazerin suklaapatukka varustettuna tapahtuman logolla.IMG_4303

Suklaafestivaalia on järjestetty Suomessa jo vuodesta 2008, jolloin tapahtumaa vietettiin vielä Lasipalatsissa. Ensimmäisen kerran suklaalle omistettu festivaali järjestettiin Italiassa vuonna 1993, minkä jälkeen ne ovat keränneet suosiotaan ympäri maailmaa.

Niin suurien ja tunnettujen kuin pientenkin valmistajien notkuvat pöydät jättävät kävijöille tilaa kapean käytävän, jota pitkin ihmismassa velloo eteenpäin kaksisuuntaisena virtana. Kerran virran vietäväksi päästyään tulee kiertäneeksi sen mukana koko festivaalialueen, kuin liukuhihnalla, käsi ojossa väijyen seuraavaa kippoa tai tarjotinta ilmaisien maistiaisten toivossa. Virta kiihtyy ja muuttaa äänensä mutinaksi, jos kohdalle osuu valmistaja ilman ilmaista makeaa.IMG_4330

Vaikka loppua kohden viimeisten palojen saaminen ei tunnu lukevan lakia, alussa syntinen makean hamstraus aloitetaan varovaisemmilla lähestymistavoilla. Mauista ja vivahteista käydään keskustelua edustajien kanssa, eikä kättä uskalla kurottaa kulhoon ennen muutamaa kiinnostunutta kysymystä valmistuspaikasta tai kaakaon alkuperästä. Eihän sitä kehtaa rynnätä maistamaan, jos joku ei erikseen kehota tai tarjoa. ”Tilanne on parhaimmillaan jos kulho on yksin pöydällä, eikä kukaan pitele sitä. Silloin on helpointa lähestyä”, 12-vuotias Ada havainnollistaa. ”Oikealla hetkellä on myös merkitystä.”

IMG_4323 2Selkeästi suosituimmaksi pisteeksi paljastuu Suklaafestivaalin pääyhteistyökumppani Fazer, jonka erikoistarjouksessa myytävistä joulukalentereista ja irtosuklaapusseista monien siniset paperikassit täyttyvät. Huonosti eivät menesty myöskään pienemmät valmistajat, joiden upeita konvehteja ikuistetaan kännykkäkameroilla jatkuvasti. Muun muassa Liisankatu 9:ssä sijaitseva Chjoko kerää aurinkoisella asiakaspalvelullaan, konvehtien mielenkiintoisilla mauilla ja macaron–leivostornillaan ihailua.

Eniten uteliaisuutta herättää uusin huuto: raakasuklaa. Mikä olisikaan sen parempaa kuin syödä suklaata hyvällä omallatunnolla terveysvaikutteiden toivossa. Raakasuklaan terveellisyys perustuu kaakaon runsaasti sisältämien antioksidanttien, kuten magnesiumin ja raudan säilyttämiseen. Tavallisen suklaan valmistuksessa niistä menetetään suurin osa prosessoimalla kaakaota korkeissa lämpötiloissa. Raakasuklaan valmistuksessa lämpötilaa ei sen sijaan missään vaiheessa nosteta korkeaksi, jolloin elimistölle tärkeät ainesosat saadaan säästettyä.IMG_4308 2

IMG_4299

Terveysintoiluun eivät kaikki silti tykästy, joten suklaasta puhuttaessa on heille aina vaihtoehtoja. Useita valmistajia suolaisen yhdistäminen makeaan oli innoittanut. Merisuolalla maustettua suklaata näkyy monilla pöydillä ja Fazerin kauden uutuudessa yhdistyvät tummasuklaa ja paahdettu maissi.

Lopulta ihmisvirta kuljettaa tyytyväisen suklaanhuuruisen kyytiläisensä takaisin lähtöpisteeseen. Onko tässä mitään järkeä pyöriä silmät kiiluen keskellä satoja suklaalevyjä, -konvehteja, -praliineja, -tryffeleitä ja -leivoksia? Ei, eikä toivottavasti koskaan tule olemaan.IMG_4307

TEKSTI JA KUVAT Ida Saminen, 1. vuoden opiskelija

Aiheesta lisää:
http://www.suklaafestivaalit.fi/index
http://xoco.fi/mita-on-raakasuklaa