Tove Jansson – ei pelkkä muumihippeli! – Hetkiä ja kuvakulmia

Tove Jansson – ei pelkkä muumihippeli!

Tove Janssonin 100-vuotisjuhlavuosi on synnyttänyt näyttelyitä ja tapahtumia kuin sieniä sateella. Ateneumin suuri Tove Jansson -näyttely keräsi melkein 300 000 kävijää 14.3.–7.9.2014. Eikä ihme, sillä kokoelmassa oli kerätty yhteen töitä hänen koko taiteilijauralta!

tovejansson

Tove Jansson (9.8.1914 – 27.6.2001) syntyi suomenruotsalaiseen taiteilijaperheeseen ja
aloitti ensimmäiset taideopintonsa Tukholman taideteollisessa korkeakoulussa 16-vuotiaana.

Ateneumin näyttely alkaa valokuvilla Toven lapsuudesta. Lapsuuden elinympäristö heijastuu Janssonin myöhemmissä töissä mielenmaisemina ja esimerkiksi Muumilaakson tutuissa tapahtumapaikoissa. Inspiroivassa ympäristössä kasvanut Tove teki jo lapsena vaikuttavia öljyvärimaalauksia ja näköispiirroksia. Sadunomaisuus ja lapsekas ote säilyi hänen töissään läpi hänen tuotantonsa.

Toisen maailmansodan syttyessä melkein 30-vuotias Jansson hengaili aktiivisesti vasemmistopiireissä, vaikka hän olikin itse poliittisesti sitoutumaton. Sodan aikana Janssonista tuli Garm-nimisen lehden pääkuvittaja. Hän teki lehdelle satoja satiirisia kansikuvia sen ajan merkittävistä yhteiskunnallisista tapahtumista ja diktaattoreista, kuten Stalinista ja Hitleristä. Janssonin sodanaikaiset maalaukset olivat värikylläisiä ja tunnelmallisia, vastineeksi sodan harmaudelle.

Muutama vuosi sodan loputtua Tove alkoi ideoida ensimmäisiä Muumi-hahmojaan ja ensimmäinen Muumi-sarjakuva julkaistiin lehdessä vuonna 1947.

50- ja 60-luvuilla muumibuumi oli jo täydessä vauhdissa. Näyttelyssä nähtiin lukemattomia alkuperäisiä luonnoksia Muumi-kirjoista, kumitusjälkineen päivineen. Olikin riemastuttavaa nähdä Muumi-mukeista tuttujen kuvien alkuperäisversiot omin silmin.

Vanhetessaan Tove yritti karistaa muumipölyt jaloistaan ja päätti keskittyä ns. vakavampaan taiteeseen. Loppunäyttelyn työt olivat suuria upeita öljyväriteoksia. Jansson haki aiheita abstrakteista asioista, kuten meren aaltojen liikkeen kuvaamisesta. Janssonin muusana toimi myös hänen sielunkumppaninsa Tuulikki Pietilä, joka oli mallina yhdessä Janssonin tunnetuimmista maalauksista “Graafikko”.

Vaikka Tove Janssonin työt säilyvät kuolemattomina suomalaisten mielissä tuhansien Muumi-oheistuotteiden ansioista, olisi hyvä muistaa, että Jansson oli muutakin kuin pelkkä muumihippeli. Jansson ehti elämänsä aikana toimia kirjailijana, taidemaalarina, sarjakuvataiteilijana sekä pilapiirtäjänä, ja hänet nimitettiin myöhemmin jopa filosofian kunniatohtoriksi. Hän on nykyään yksi Suomen rakastetuimmista taiteilijoista.

TEKSTI JA KUVA Sonja Dallyn ja Veikko Pitkälä, mediatiimi