Valokuvausta ja ympäristötaidetta Maunulan majalla – Hetkiä ja kuvakulmia

Valokuvausta ja ympäristötaidetta Maunulan majalla

val6_4Bussiin ahtautuu ryhmä opiskelijoita suuret pakkaukset mukanaan. Ikea-kassista pilkottaa retkialusta, repun suuaukosta sojottaa jalusta ja jokaisella keikkuu olallaan kameralaukku. Jännittyneet ja iloiset ihmiset rupattelevat tulevasta yöstä odotuksella. Seurue on matkalla Maunulan majalle, keskelle metsää, valokuvaamaan ja toteuttamaan  ympäristötaidetta.

Valokuvaryhmä yöpyy puurakennuksessa, joka toimii normaalisti kahvilana metsässä kulkeville lenkkeilijöille sekä retkeilijöille. Kun paikan päälle päästään, olo tehdään heti kotoisaksi: kahvilan pöydät raivataan sivuun ja makuualustat asetellaan mukavasti limittäin lattialle. Hiukan välipalaa naamaan, pieni palaveri ja sitten vain kuvaamaan!
Opiskelijat hajaantuvat metsään, ja opettajat Tomi Uusitalo sekä Loviisa Kangas jäävät tekemään ruokaa. Välillä aurinko paistaa, kun taas välillä ropisee vettä niskaan, mutta kuvaamista epävakainen sää ei haittaa, sillä varusteet ovat –ainakin suurimmalla osalla – kunnossa. Opiskelijat auttavat toinen toisiaan ideoiden toteuttamisessa (jos niitä ideoita on). Toinen vaihtoehto on improvisoida hetkessä. Apuvälineinä käytetään niin muovipusseja, peiliä, Elmu-kelmua, lankaa kuin vettäkin. Valokuvaaminen ja yhdessä oleminen yhdistyvät: jokainen kuvaa ja lähes jokaista kuvataan.val6_3
Illalla lämmitetään sauna ja tehdään yhteinen valomaalausprojekti. Opiskelijat sekä Tomi juoksentelevat pitkin Maunulan majan pihaa taskulamput viuhtoen, samalla kun Loviisa on kameran takana terassilla ja koettaa tallentaa valojen liikkeet. Naurun ja sekasorron tuloksena syntyy pari upeaa valovirtakuvaa.val6_1
Hampaita harjataan ja ilta kääntyy yöhön. Osa valvoo, osa nukkuu. Kun viimeiset sujahtavat makuupusseihinsa, hetken päästä aikaisimmat jo heräävät. Klo 4.00 pieni joukko opiskelijoita kampeaa itsensä ylös ja suuntaa kuvaamaan aamuyön usvaiseen hetkeen. Tämän jälkeen kuuma kahvi kyllä maistuu ja sormet sulatellaan kupin reunalla.
Loppu aamu meneekin pakkaamisen merkeissä, kun linssisuojuksia etsitään villapaitojen alta ja jalustoja makuupussien välistä. Kokonaisuudessa retki on unohtumaton ja ainutkertainen kokemus jokaisen mielestä. Tällaisten kurssien takia erityispainotteisten lukioiden olemassaolo tuntuu niin tärkeältä. “Ja tästä kaikesta tsillailusta metsässä saa vielä kurssinkin”, naurahtaa Aapeli Salminen lähtöaamuna. Tosin upeiden valokuvien perusteella vuorokauden eräjormailussa on tapahtunut muutakin kuin tsillaamista.
val6_2
Kurssilaisten töitä on esillä myös  Laiturissa 6.11.14  avautuvassa Keskuspuisto 100v -näyttelyssä . Laituri on Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Kampissa vanhalla linja-autoasemalla. Tervetuloa avajaisiin torstaina 6.11.14 klo 17.30!
TEKSTI Säde Rinne​
KUVAT Liisa Kaunisvirta ja Loviisa Kangas