Loviisa pääsi “Johanneksen ja Juran” kuvittajaksi – Hetkiä ja kuvakulmia

Loviisa pääsi “Johanneksen ja Juran” kuvittajaksi

loviisaraussiKun abivuotta Torkkelissa opiskeleva Loviisa Raussi sai tilaisuuden lastenkirjan kuvittamiseen, oli vastaus empimätön kyllä. Loviisa sai vuonna 2012 mahdollisuuden ryhtyä suunnittelemaan ja toteuttamaan kuvituksia tämän syksyn alussa ilmestyneeseen Johannes ja Jura -nimiseen lastenkirjaan, jonka kirjoittaja on Kirsti Ellilä. Loviisa oli tavannut kirjailijan aikaisemmin ja kertonut, että on kiinnostunut kirjojen kuvittamisesta. Ja kas vain: Loviisa pääsikin toteuttamaan projektia, jonka hän tiivistää lyhyesti ja ytimekkäästi sanaan ”ihana”.

Ideoituaan ja keskusteltuaan kirjan juonesta ja kuvituksen yleisestä teemasta Loviisan kanssa Ellilä lähetti käsikirjoituksen lopullisen version innokkaalle kuvittajalle, joka alkoi heti tehdä hahmoluonnoksia ja -suunnitelmia. Kaikista kirjan kohtauksista ei voitu julkaista kuvaa, sillä sivumäärä olisi kasvanut lapsille sopimattoman suureksi.

Teoksen pääosassa on dinosaurus, joka ei ole kuollut sukupuuttoon. Sen havaitsee pieni poika, joka alkaa seikkailla dinon kanssa. Nähdessään käsikirjoituksen Loviisa oli aluksi hämmentynyt, sillä dinosaurusten piirtäminen ja maalaaminen ei ollut aikaisemmin ollut ajankohtaista. Tiivis yhteistyö kirjailijan kanssa valoi kuvittajaan kuitenkin uusia ideoita ja vahvoja visioita. Loviisa ylistääkin, kuinka lämminhenkistä ja rentoa yhteistyön tekeminen Kirsti Ellilän kanssa oli. ”Ehkä kaikki kirjailijat ovat kodinhengettäriä, jotka tekevät ruokaa ja keittävät teetä”, Loviisa naurahtaa.

Noin puolet kuvista on akvarellimaalauksia ja puolet mustavalkoisia lyijykynäpiirroksia. Kaikki kuvat on suunniteltu ja toteutettu käsin. Kuvat piti kuitenkin skannata koneelle, jolloin akvarellien sävyt muuttuivat epämieluisaan suuntaan. ”En mä osaa tehdä tietokoneella yhtään mitään, mutta ainakin mä yritin”, kertoo Loviisa. Ja hyvin hän yrittikin, sillä kuvat sopivat kirjan tunnelmaan täysin suunnitelmien mukaisesti.

Ideat kuvituksiin syntyivät jo ensimmäisellä käsikirjoituksen lukukerralla. Yhtenäisestä, sinertävästä tunnelmasta kirjan kirjoittaja ja kuvittaja sopivat yhdessä tuumin, mutta muuten Loviisa sai itse hahmotella kohtauksiin sopivia kuvituksia. Joka ikistä kohtausta ei voinut kuvittaa eikä jokaisen kuvitettavan kohtauksen kuvaa piirtää uudelleen niin montaa kertaa kuin mieli olisi tehnyt.

Tuskailuja reilun puolen vuoden kuvitusprosessin varrella synnyttivät muun muassa pian syrjään siirretty vettä hylkivä akvarellipaperi ja samaan aikaan keskittymistä vaativat ylioppilaskirjoitukset. ”Välillä mä mietin kahdelta yöllä, että mitäs nyt, kun pitelin toisessa kädessä koulukirjoja ja toisessa piirustuskynää”, Loviisa muistelee.

Jälkitunnelmat koko projektista ovat sanoinkuvaamattoman positiiviset. Loviisan sanoo: ”Koko projekti oli tosi siisti, tai pikemminkin ihana.” Tärkeimpänä kuvana Loviisa pitää kansikuvaa, jota hän hioi ja jonka hän teki uudelleen monta kertaa mutta joka lopulta onnistui täysin yli odotusten.

“Johanneksen ja Juran” saamat arvostelut ovat olleet positiivisia ja Loviisa on päässyt kirjan myötä puhumaan turkulaiseen kouluun sekä saanut lapsilta innostunutta palautetta. Lisäksi hän sai unohtumattoman kokemuksen ja uusia suhteita kirjallisuusmaailmaan. Loviisa kertoo olleensa aina innostunut kirjoittamisesta ja “Johanneksen ja Juran” myötä myös haaveet oman kirjan kirjoittamisesta ja kuvittamisesta ovat heränneet.

TEKSTI Anni Kolehmainen ja Pinja Myllykoski, abiturientteja
KUVAT Katri Attola, valokuvaajatiimin jäsen