Anna Kontula puhui seksityöstä, raksamiehistä ja Jumalasta – Hetkiä ja kuvakulmia

Anna Kontula puhui seksityöstä, raksamiehistä ja Jumalasta

Suomen tietokirjailijat ry on tarjonnut tänä syksynä lukioille tilaisuutta kutsua kouluunsa tietokirjailija kertomaan työstään. Tarjous kiinnosti lukioita ympäri Suomen, ja helsinkiläisistä lukioista Torkkeli voitti tällä kertaa kisan opiskelijat äänestivät mieluisimmaksi vieraaksi Vasemmistoliiton kansanedustajan Anna Kontulan.

Luentonsa aluksi Kontula vertasi kirjoitusprosessia parisuhteeseen ja rakastumiseen. Omasta aiheestaan innostunut kirjailija on kuin vastarakastunut, joka onnistuu aina vääntämään kaukaisenkin puheenaiheen takaisin rakastettuunsa.

Kirjan julkaisun jälkeen huuma on ohi. Kun muut ihmiset alkavat lopulta kiinnostua, aiheesta ei jaksaisi enää puhua. Myös intuitio on Kontulalle tärkeää: jos hän tuntee olevansa oikeilla jäljillä, hän jatkaa vaikeistakin aiheista kirjoittamista, vaikka ympäröivät ihmiset olisivat eri mieltä. Luennolla hän veikkasi, että kuvataidelukiolaisilla on tavallista parempi käsitys siitä, mitä intuitio tarkoittaa.

Fiktiota ja faktaa voi sekoittaa keskenään, sillä Kontulan mielestä fiktion avulla voi selittää tosiasioita. Hänestä tieteellisen tekstin on oltava selkeää, jotta maallikkokin voisi sitä käsittää. Kirjoittajien on oltava avoimia ja tietoisia omista ennakko-oletuksistaan, jotta lukijat voivat arvioida tekstiä itse. Hän huomasi itsessäänkin yllättäviä ennakkoluuloja tutkiessaan seksityötä. “Objektiivisuus on roskaa, kukaan ei ole objektiivinen.”

Yhdistävä tekijä Anna Kontulan kirjoissa on se, että aiheet poikkeavat valtavirrasta. Hän esitteli luennolla viisi kirjaansa: väitöskirjan seksityöstä, “Tästä äiti varoitti” -nimisen kirjan feminismistä, kirjan “Radikaaleinta on arki” prekarisaatiosta eli niistä suomalaisista, jotka eivät ole vakituisissa työsuhteissa, “Näkymätön kylä” -kirjan Olkiluodon ydinvoimalaa rakentavien itäeurooppalaisten työmiesten parakkikylästä ja jouluna ilmestyneen kirjan “Mistä ei voi puhua”, joka käsittelee uskoa.

Kontula kertoi tulleensa feministiksi “vahingossa” väiteltyään seksityöstä. “Näkymätöntä kylää” varten hän puolestaan telttaili Olkiluodon parakkikylän läheisyydessä mutta pääsi kuitenkin parakkiin asumaan, kun häätöyritys epäonnistui. Projektin isokenkäiset tajusivat alipalkattuja raksamiehiä seuraavan tutkijan ahdistelemisen olevan huonoa julkisuutta. Kiistanalaisin käsitellyistä kirjoista on ilmeisesti kuitenkin ollut uskoa käsittelevä “Mistä ei voi puhua”. “Tästä tuli eniten tappouhkauksia”, Kontula kertoi, sillä uskonto on monelle niin henkilökohtainen aihe, ettei esimerkiksi vasemmistolaisen tietokirjailijan sopisi kirjoittaa siitä.

Kontulan visiitti Torkkelissa oli varmasti monelle inspiroiva. Hän toi uusia näkökulmia tietokirjailijan työhön ja kirjoittamiseen. Kontula kertoi myös, että hänelle diagnosoitiin kolmikymppisenä lukihäiriö. Hän kiitti onneaan, ettei sitä tunnistettu aiemmin, sillä muuten hän ei olisi varmaankaan ryhtynyt kirjailijaksi. Hän on myös pelännyt ihmisille puhumista kasvokkain. Lukionkin Kontula kävi osaksi iltalukiona, koska hän tuli raskaaksi 18-vuotiaana. Anna Kontulan luento osoitti, etteivät ihmisten esteiksi mieltämät asiat välttämättä rajoitakaan heidän elämäänsä. Tärkeintä on kulkea omaa tietään.

> Heidi Kankaanpää, Jenna Lappalainen ja Veikko Pitkälä, toimittajatiimin jäseniä
> KUVA Katri Attola, valokuvaustiimin jäsen