Torkkelin hillittyä karnevaalielämää
Ensinnäkin on tehtävä selväksi, etten kesäloman alussa olettanut, toivonut, päätyväni Torkkeliin. Siksi voi olla vikatikki päästää minut tähän blogiin riehumaan ylipäätään, saati sitten ensimmäisenä.
Kuitenkin ennakkoluuloni lukiossa opiskelua kohtaan osuivat väärään. Minua varoiteltiin koeviikoista, horjuvista läksypinoista ja pitkistä koulupäivistä. Totta, voihan lukio olla myös rankkaa. Kun itse ajattelen sanaa ”lukio”, mieleeni tulvivat viime viikon halloween-juhlat, ryhmäytymiset, Marko Skytän diskokaktus ja tuota… Helinä Hirvosen salsatunnit. Voiko muissa lukioissa olla tällaista?
Torkkelissa on rauhallisempi, ehkä hiljaisempikin, oppimisympäristö kuin koulussa, johon hain ensisijaisesti, mutta siitä ei ole ollut haittaa. Päinvastoin on virkistävää välillä toimia hiljaa itsekseen ja totutella itsenäiseen opiskeluun. Jälkimmäinen tosin on tuottanut minulle lievästi sanottuna ongelmia: valmistauduin ensimmäisellä koeviikolla eri kokeeseen kuin olisi kuulunut, unohdin äidinkielen kurssin teatterikäynnin ja menin Tennispalatsin ryhmäytymiseen viikkoa liian aikaisin. Tyypillistä tuuriani.
Onneksi aivan mielettömällä äikän draamakurssilla on väännetty rautalangasta, että mokaaminen on hauskaa eikä pienistä kannata välittää!
> Oona Linna, 1. vuoden opiskelija
> Oona Linna, 1. vuoden opiskelija